Kasvatamme pieniä karkeakarvaisia portugalinpodengoja. Meillä syntyy 0 – 2 pentuetta vuodessa. Myymme pennut kotikoirina, mutta aina välillä joku yksilö kasvaa sen verran edustavaksi, että sitä voi viedä näyttelyihinkin. Kasvattajana olen tietysti iloinen, jos koira viedään näyttelyihin, koska saan silloin tuomarin mielipiteen siitä.

Pentueet syntyvät kotona ja viettävät elämänsä ensimmäiset viikot normaalin kotielämän keskellä. Pennut pääsevät pentulaatikosta 3 – 4 viikon ikäisinä joka päivä totuttelemaan kodin ääniin, ensin keittiöön ja sieltä sitten, kun jalat kantavat, myös muualle taloon. Ne tottuvat ensimmäisestä päivästä lähtien ihmisen käsittelyyn.
Luovutan pennut n. 8 viikon ikäisinä. Luovutettaessa pennut on rekisteröity, madotettu ja sirutettu, ja ne on käytetty eläinlääkärin tarkastuksessa.

Uudet omistajat saavat käydä katsomassa pentuja niin usein kuin haluavat.

Uuteen kotiin lähtiessään pentu saa mukaansa hoito- ja ruokintaohjeet, ruokaa useammaksi kuukaudeksi sekä jonkun esineen, jossa on tuttu haju ja joka tuo pennulle turvaa ensimmäisinä päivinä uudessa kodissa.
Aluksi voi tulla monenlaisia kysymyksiä, varsinkin jos pentu on ensimmäinen koira talossa. Minulle saa aina soittaa tai ottaa muuten yhteyttä, autan mielelläni kaikissa pentuun liittyvissä asioissa. Myös hoitopaikka matkan tai muun syyn vuoksi on yleensä aina järjestynyt.

Hoito

Karkeakarvainenkaan podengo ei ole trimmattava rotu, mutta sitä voi oman silmän mukaan siistiä. Pidemmän karvan turkista voi myös nyppiä 1 – 2 kertaa vuodessa kokonaan pois, varsinkin jos karva on pehmeämmän laatuista. Nyppimisen jälkeen kasvava uusi karva on yleensä karkeampaa kuin alkuperäinen. Turkkia ei kannata leikata, koska tällöin uusi karva kasvaa pehmeämmäksi.

Karvaa lähtee vaihtelevasti, yksilöstä ja vähän vuodenajasta riippuen. Säännöllinen harjaus vähentää irtokarvoja.

Podengon turkki vaatii harvoin pesemistä, yleensä vatsanaluksen ja jalkojen suihkutus pelkällä vedellä riittää. Mikäli koira on kieriskellyt jossain epäilyttävältä haisevassa, pitää se luonnollisestikin pestä, mutta muuten shampoopesuja ei normaalisti tarvita. Omien koirieni turkki tulee pesusta pehmeäksi, joten ainakaan ennen näyttelyä turkkia ei kannata pestä shampoolla.

Terveys
Podengoilla ei ole rotukohtaisia perinnöllisiä sairauksia. Niillä esiintyy rodusta riippumattomia, koirilla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia jonkin verran. Tällaisia ovat esim. epilepsia, Legg-Perthes eli reisiluunpään kuolio, patellaluksaatio eli polvilumpion sijoiltaanmeno, silmäsairaus PRA, distichiasis eli ylimääräiset ripset ja allergia. Tapausten määrä on pysynyt melko vähäisenä. Joillakin koirilla silmät vuotavat.

Toiveeni on, että kaikki kasvattini kävisivät virallisissa silmä- ja polvitarkastuksissa. Silmätarkastuksessa voi käydä koiran täytettyä vuoden. Polvitutkimuksen tulos jää voimaan, kun se on tehty koiran täytettyä kolme vuotta.

Harrastaminen
Podengo sopii seura- ja harrastekoiraksi. Se on aktiivinen ulkoilija ja sen on hyvä saada säännölliset päivittäiset lenkit, joihin saa kulumaan energiaa. Sen kanssa voi harrastaa mm. agilityä, vinttikoirien maasto- ja ratajuoksuja, koiratanssia, metsäjälkeä ja tokoakin.

Kasvatus
Kuten kaikki koirat, myös podengo vaatii johdonmukaisen kasvatuksen ja selkeät rajat. Toiset yksilöt ovat vilkkaampia kuin toiset ja varsinkin nuorena podengo saattaa olla vilkas rauhoittuen yleensä kuitenkin iän myötä. Pienelle koiralle ominaisesti se saattaa olla herkkähaukkuinen, mutta se pystyy sopeutumaan myös kerrostaloelämään. Haukkumiseen on hyvä kiinnittää huomiota heti pentuna, jolloin asiasta ei tule ongelmaa. Pennun kanssa kannattaa käydä pentu- tai arkitottelevaisuuskurssi ja noudattaa siellä saatuja ohjeita kaikkien perheenjäsenten kesken.
Podengoa voi joka tapauksessa helliä mielin määrin ja monet podengot ovatkin varsinaisia sylikoiria.